*

Hanna-MarillaZidan

Veronkierto ei ole yksitysasia

Tuloerot ovat kasvussa Pohjoismaissa. Teollistuneiden maiden talousjärjestö OECD:n tutkimusten mukaan tuloerojen kasvu on Ruotsissa ja Suomessa nopeimmin kasvavien joukossa. Tuloeroja ovat erityisesti kasvattaneet 1990-luvun alkupuolella tehdyt verouudistukset, joissa pääomatulojen ja ansiotulojen verotus eriytettiin.
Veropohjan rapautuminen on johtanut julkisen sektorin resurssipulaan, tähän on vaikuttanut niin verokilpailu kuin verosuunnittelu ja veroparatiisit.
Suomen uusi hallitus on päättänyt tukea tuloerojen kasvua.
Tavalliset suomalaiset palkansaajat ja veronmaksajat maksavat leikkauksilla veronkiertoon katoavat yhteiskunnalle kuuluvien varojen menetykset.
Samaan aikaan veronkierron mahdollisuuksia halutaan parantaa tehokkaan katumisen lailla, hallintarekistereillä ja leikkauksilla harmaan talouden torjuntaan.
Verovaroilla rahoitetaan tärkeitä yhteiskunnallisia investointeja infrastruktuurista koulutukseen, jotka ovat tärkeitä yritystoiminnalle Suomessa. Nimenomaan koulutettu työvoima ja tasa-arvoinen työelämä ovat oleellisia kilpailuvaltteja, joihin tulisi jatkossakin panostaa ja tähän tarvitaan verovaroja.
Samaan aikaan kun Sipilän hallitus toitottaa siitä, kuinka kaikkien tulisi osallistua talkoisiin, he perustelevat leikkauksia syyllistämällä tavallisia palkansaajia.
Samaan aikaan kun pohditaan sitä, ovatko työntekijät yhden päivän oikeasti sairaana, tai etsivätkö työttömät oikeasti töitä, jos saavat päivärahaa...
Samaan aikaan veroja kiertävät vuorineuvos Matti Halmesmäki toteaa jo täyttäneensä oman velvollisuutensa ja Teppo Raitis pitää yksityisasianaan sitä, nostaako hän eläkkeensä verottomana(HS 18.10 ja 19.10).
Ilmeisesti myös hallitus pitää rikkaiten veronmaksuhalukkuutta yksityisasiana.
On uskomattoman lyhytkatseista samaan aikaan leikata kaikilta muita ja paapoa niitä, jotka antavat yhteiskunnallemme niin vähän arvoa, etteivät edes veroja viitsi maksaa.
Sampo-pankin entisen sijoitusjohtaja Marja Lehtiranta-Räty totesti (HS 18.10) kuinka suomalainen verotus on "epäreilua, epäoikeudenmukaista ja järjetöntä"... Todellisuudessa on epäreilua, epäoikeudenmukaista ja järjetöntä se, että hänen ja hänen kaltaistensa rajattoman ahneuden hinnan maksamme me muut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuloerot ovat Suomessa nyt pienemmät kuin 10 vuotta sitten tai 40 vuotta sitten. Millä perusteella tuloerot ovat kasvaneet kun tilastojen mukaan ne ovat pienentyneet?

(Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto & tulonjakotilasto)

Käyttäjän Hanna-MarillaZidan kuva
Hanna-Marilla Zidan

Taantuma voi tilapaisesti tasata tuloeroja, koska keskitulo laskee ja se vaikuttaa myös mm. rikkaimpien tuloihin.
Se ei ole kuitenkaan hallitusten harjoittaman politiikan tulosta.
Suomi on tasa-arvoisimpia maita, mutta tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet Ruotsin jälkeen voimakkaimmin sitten 1980-luvun puolivälin.
Suunta on selvä.
Kuten alla olevassa jutussa todetaan vuonna 1994 Suomen varakkain kymmenen prosenttia piti hallussaan 39,2 prosenttia omaisuudesta, kun vuoteen 2013 mennessä osuus oli noussut 45,2 prosenttiin.
http://www.hs.fi/talous/a1305956897540

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minäpä teen nyt huvikseni suoran sovituksen koko tulonjakotilaston historian ajalta niin katsotaan mikä se suunta oikeasti on. Sinne mahtuu kyllä niin nousu- kuin laskusuhdanteita. Palaan asiaan pian blogimerkinnän muodossa. Enkä pelkää tunnustaa jos olen väärässä.

Jyrki Paldán

Tuloerot ja varallisuuden jakautuminen ovat eri asia.

Varallisuuden jakautuminen on paljon jyrkempää kuin tulojen jakautuminen, ja sen kehitys on tosiaankin ollut varsin koomista parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Käytännössä kaikki paitsi varakkain kymmenys ovat menettäneet osuuttaan maan varallisuudesta:

http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_...

Tärkeä huomio tosiaankin on tuo poliittinen ilmapiiri. Pekka on toki oikeassa siinä että tuloerot ovat aikaisemmin olleet korkeammallakin(60-luvun lopulla), on nykyinen kehitys hyvin pitkälti poliittisen ilmapiirin ansiota. Pääomaa on paapottu parlamentaristisesti niin että heikompia hirvittää, eikä muutosta näy.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Minä haluaisin taas kasvattaa työtätekemättömien, tuillaeläjien ja työssäkäyvien tuloeroja dramaattisesti. Tällä hetkellä töitä pitäisi tehdä ja veroja maksaa, mutta harmi että vain pieni osa sitä tekee (tuista maksetut verot eivät ole oikeasti veroja). Työstä pitäisi tehdä kannattavaa, kauan on menty väärään suuntaan.

Jyrki Paldán

Miksi?

Tuo mainitsemasi ero on pysynyt ainakin 30-vuotta hyvin tasaisena, mitä nyt hieman kasvanut. Merkittävämpää on kuitenkin että köyhien(tulot alle 60% mediaanipalkasta) lukumäärä on ollut jatkuvassa nousussa, ja siten työn tarjonta suurempaa kuin ehkä koskaan. Siitä huolimatta työn kannattavuuden kanssa ole aikaisemmin mitään ongelmia ollut, mutta nyt jostain kumman syystä yht'äkkiä onkin.

Toisin kuin voisi arkijärjellä ajatella, sitä mukaa kun sosiaalitukien "kannustavuutta" on 90-luvulta lähtien lisätty, on työttömyys noussut korkeammaksi kuin aikaisemmin. Useista "kannustavuus"projekteista on laadittu myös tutkimuksia, ja ne ovat osoittaneet että juuri mitään vaikutusta ei moisilla "kannnustin"toimilla ole.

Ehkäpä ongelma onkin siis työpaikkojen tarjonnassa, ja siten kysyntä- ja investointilamassa, ei työvoiman tarjonnassa tai sosiaaliturvassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kannustavuutta ja "kannustavuutta" on erilaista. Siitä on laaja tutkimusnäyttö että ansiosidonnaisten etuuksien keston lyhentämisellä on työttömyyttä lyhentävä vaikutus "oli työpaikkoja tai ei". Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien etuuksien leikkauksilla ei ole havaittavaa työllisyysvaikutusta. Yksi mahdollinen selitys on se että ansiosidonnaista nauttivilla työllistymistä heikentää vielä pääasiassa oma passiivisuus ja jälkimmäisillä työmarkkina-asema on jo niin heikko ettei töitä enää juuri saa vaikka kuinka haluaisi.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #8

No joo, keskityin kommentissani tosiaan vain valtiollisten tukien osuuteen. Ansiosidonnaisten tukien "kannustavuudesta" en mene sanomaan juuta enkä jaata, Suomessa kun sen suhteen ei olla tehty (vielä) mitään, josta voisi vetää johtopäätöksiä.

Sinänsä tietysti ihan surullista että ne pitkäaikaistyöttömät ja muut sossuasiakkaat ovat juuri se ryhmä, johon useimmiten tähdätään "kannustavuus"ideologin mukaisilla toimenpiteillä(kuten Matti kommentissaan), siitä huolimatta että mitään merkittävää vaikutusta sillä ei ole havaittu olevan. Oletettavasti pitkälti siksi että ansiosidonnaista nauttiville on oma vahva etujärjestönsä, mutta työttömille ei.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #8

Pitkäaikaistyötön on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta. Ansiosidonnainen työttömyysturva on kestoltaan 500 päivää. "ansiosidonnaisten etuuksien keston lyhentämisellä on työttömyyttä lyhentävä vaikutus... Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien etuuksien leikkauksilla ei ole havaittavaa työllisyysvaikutusta". Olet siis sitä mieltä, ettei ansiosidonnaisen keston lyhentämisellä ole havaittavaa yleistä työllisyysvaikutusta koska suurin osa henkilöistä, joilta ansiosidonnainen päättyy, on ollut työttömänä yli 12 kuukautta koska ansiosidonnainen on tällä hetkellä kestoltaan noin kaksi vuotta. Toki osa on kuluttanut 500 päivää pätkissä ja osallistunut välillä esimerkiksi aktivointitoimiin, jolloin heitä ei lasketa työttömiksi siltä ajalta. Käytännössä kuitenkin 500 päivän täyttyminen edellyttää, ettei edeltävinä vuosina ole juurikaan oltu työelämässä mukana. Ansiosidonnaisen päättymisen voisi siis mielestäni määritellä koskemaan pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömiä tai vähintäänkin henkilöitä, jotka ovat olleet selvästi pitkäaikaistyöttömyyden kriteerejä pidemmän aikaa vailla vakituista työtä.

Toivottavasti voit nyt tällä kertaa esitellä edes osan "laajasta tutkimusnäytöstä", joka on relevanttia Suomen tilanteeseen nähden. Olen kuullut sellaisiakin asiantuntija-arvioita, että asiaa ei ole tutkittu Suomessa käytännössä lainkaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Suomesta en ole löytänyt juurikaan tutkimusta aiheesta. Pari semitieteellistä artikkelia. Ulkomailta mm. Briteistä löytyi useita. Ansiosidonnaisten ja muiden korvausten/työtyömyysvakuutusten ehdot toki vaihtelevat maittain mutta pääsääntöisesti johtopäätös on ollut luokkaa viikko pois ansiosidonnaisesta lyhentää työttömyyden kestoa 0,2 viikkoa. Sen sijaan pitkään - enkä nyt tässä muista ulkoa että mitä tarkoitti pitkään - työttömänä olleiden etuuksien leikkaus ei parantanut työllistymistä. Nuo termit joihin tartuit eivät välttämättä tarkoita tietenkään samaa Suomessa ja jossain muussa maassa.

Ei tuon nyt pitäisi olla mitenkään yllättävä tulos edes. Ehkä tuo pitkäaikaistyöttömien kohdalla saatu tulos on lievästi yllättävä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #12

Mielestäni on syytä epäillä ansiosidonnaisen päättymisen työllistävää vaikutusta kasvavan työttömyyden aikana mutta toisaalta se on kokonaisvaikutuksiltaan kuitenkin säästötoimien vähiten haitallisesta päästä. Useimmat muut leikkaukset ovat haitallisempia eikä niillä saavuteta edes niitä marginaalisia hyötyjä, joita keston lyhentämisellä tavoitellaan. Ansiosidonnaisen määrän progressiivinen leikkaus tai tason laskeminen työttömyyden pitkittyessä olisi ehkä keston lyhentämistä tehokkaampaa. Esimerkiksi ansioturvareformissa esitettiin, että ensimmäiset 100 päivää tuki olisi suurempi.

Britannian työmarkkinat eivät ole mielestäni kovinkaan vertailukelpoisia.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #13

Jep, ja oletettavasti markkinatilanne vaikuttaa asiaan olennaisesti. Ostovoiman laskeminen(vaikka sitten ansiosidonnaista heikentämällä) kysyntälamassa voi hyvinkin vaikuttaa enemmän kuin "kannustava" vaikutus aktivoitua työmarkkinoilla. Nousujohteisilla markkinoilla tuo riski on taas paljon pienempi.

Käyttäjän BennyAlexanderTulirinta kuva
Benny Tulirinta

Koskapa töihin ei voi mennä ennen kuin on olemassa ensin työpaikkoja, niin vastaisitko siihen kysymykseen, että miten niitä työpaikkoja rakennettaisiin. ennen kuin ollaan ajamassa työttömiä niihin työpaikkoihin joita ei ole olemassa?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Benny, kaikki saa työtä, jos vaan yrittää. Jos yrittää tarpeeksi, työpaikka ilmestyy. Jos ei ilmesty, et yrittänyt tarpeeksi. Selvä homma. Eihän tätä tarvitse miettiä näitä suurenmoisia moraalisia pohdintoja tarkemmin.

Toimituksen poiminnat